Näin valmistuvat legendaariset Hästens-sängyt
”Jokainen Hästens-sänky on täydellinen”, on motto, jota noudatetaan Hästensin tehtaalla Ruotsissa. Hästens-laadun salaisuus on luonnonmateriaalit, huolellinen käsityö ja ammattiylpeys. Tervetuloa kurkistamaan tehtaan arkeen!
Suuren hallin lattialla kourallinen työntekijöitä tikkaa patjojen sivuja pitkillä neuloilla. Patjat lepäävät pyörillä varustetuilla tasoilla, ja kukin tikkaaja näyttää patjansa ääressä vähän kuin kirurgilta potilaansa kimpussa. Ilme on keskittynyt ja tahti rauhallinen.
Hästensin tehdas Ruotsin Köpingissä ei vaikuta tavalliselta tehtaalta. Ehkä sitä voisi sanoa isoksi verstaaksi. Koneita on vähän, käsiä paljon. Sängyt tosiaan rakennetaan pitkälti käsityönä.
Sivujen ompeleminen on patjan rakentamisen vaikein vaihe. Patjaa kiertävät tasaiset ompeleet pitävät täytteet järjestyksessä ja patjan ryhdikkäänä. Kukaan Hästensille töihin tuleva ei aloita tikkauksesta, vaan opettelee ensin muita töitä.
”Jokaisen piston on mentävä kerralla oikein. Jos ompeleen poistaa tai lanka katkeaa, kankaaseen jää reikä, ja se ei käy päinsä”, sanoo mestarikäsityöläinen Jan-Erik Leander, joka on ollut talossa vuodesta 1987.
Sivummalla näkyy pari harjoituspotilasta, joihin tikkausta opettelevat saavat kokeilla ompeleita. Tikit ovat sen verran epätasaisia, ettei niiden tekijä ole vielä valmis varsinaiseen työhön. Hästensiltä asiakkaalle lähtevän vuoteen on nimittäin oltava täydellinen.
Patjaosaston työntekijät vaihtelevat työtehtäviä päivittäin, sillä pelkkä yhden vaiheen tekeminen saisi niskan ja hartiat juntturaan. Patjojen sivut tikataan käsin pitkillä neuloilla, ja jokaisen piston mentävä kerrasta oikein.
Luonnonmateriaalit antavat puhtaan tuoksun
Toinenkin asia erottaa Hästensin tavallisesta tehtaasta. Tuoksu. Se on jotenkin kotoisa. Puhdas ja lämmin. Patjaosastolla työskentelevällä Hanna Tapperilla, kolmannen polven hästensläisellä, on tuoksulle nimitys.
”Se on lapsuuden tuoksu. Tältä meillä aina tuoksui, kun isä tuli töistä kotiin”, Hanna sanoo ja naurahtaa.
”Ei minun pitänyt tulla Hästensille töihin! Mutta viisi vuotta sitten tulimme tänne kesäksi serkkuni Amandan kanssa ja olemme molemmat edelleen täällä. Tämä tuntuu melkein kuin kodilta.”
Hyvä tuoksu syntyy materiaaleista. Sängyn runko on mäntyä, pehmusteet puuvillaa, villaa, hevosenjouhta ja pellavaa – niillä jokaisella on vuoteessa oma tehtävänsä. Pellava esimerkiksi tekee vuoteesta hiljaisen ja poistaa staattista sähköä.
Luonnonmateriaaleja Hästensillä käytetään, sillä niitä parempia ei ole olemassakaan. Luonnonmateriaaleista tehty sänky hengittää. Hevosenjouhella on tässä tärkeä rooli. Jokainen jouhi on ontto putki, joka siirtää kosteutta pois nukkujan iholta. Niinpä vuode tuntuu hellekesinä kuivalta ja raikkaalta.
Hanna Tapper on kasvanut Hästens-perheeseen, sillä molemmat hänen vanhempansa ovat Hästensillä töissä. Isoisä jäi tehtaalta eläkkeelle jokin aika sitten. ”Minulla oli jo lastenvaunuissa Hästensin patja”, Hanna nauraa.
Parhaiden materiaalien kääntöpuoli on korkea hinta. Esimerkiksi hevosenjouhi vaatii paljon käsittelyä, jotta se saadaan puhtaaksi allergeeneista.
”Jouhet pestään, keitetään ja käsitellään lopuksi autoklaavilla. Tietysti jouhet saisi nopeammin puhtaaksi myrkyillä, mutta kemikaalijäämät voivat aiheuttaa allergiaa”, kertoo Matti Jokitalo, Hästensin Suomen ja Baltian maajohtaja.
Ympäristön kemikaalikuormasta huolestuneelle Hästens on turvallinen valinta. Siksi Ruotsissa moni haluaa hankkia sen jo lapselle – jopa lastenvaunuihin myydään Hästensiä.
Kietoudu pehmeään
Hästens-sänky kestää ja kestää
Sängyn jousisto on mietitty tarkkaan. Kun jousta painaa alas, vastus on aluksi pieni, mutta muuttuu vähitellen jäykemmäksi. Siihen on syynsä: sängyn on tunnuttava yhtä mukavalta vielä vuosien päästä, vaikka nukkujan paino välillä vaihtuisikin.
Jousisto ei saa myöskään väsyä. Siksi teräs on karkaistu vasta muotoiltuna. Se lisää hintaa, mutta pitää jousen muodossaan.
Hästensin rungolla ja jousistolla on 25 vuoden takuu. Käytännössä sänky kestää vuosia pitempään kuin takuuaika. Kukaan ei oikeastaan tiedä, kuinka kauan.
”Joku vuosi sitten järjestimme kilpailun siitä, kenellä on käytössä Ruotsin vanhin Hästens-sänky. Vanhin sänky oli vuodelta 1936. Se oli verhoiltu kahdesti uudelleen”, Matti Jokitalo kertoo.
David Lindström oli Hästensille tullessaan juuri armeijasta päässyt poikanen. Nyt hän on taitava käsityöläinen ja aikuinen perheenisä, jolla on kotona kaksi lasta, kaksi kissaa, koira – ja Superia-sänky.
Käsityöläisten mestarien liiga
Hästensin tehtaalla työskentelevä David Lindström ei varsinaisesti haaveillut urasta käsityöläisenä.
”Lukion ja armeijan jälkeen halusin jonnekin käytännön töihin, että saisin rahaa. Hain töihin sekä Hästensille että toiselle paikkakunnan tehtaalle, Volvolle. Pääsin tänne, ja sitten viihdyinkin niin, että olen ollut täällä jo seitsemäntoista vuotta.”
Pari vuotta sitten David kaipasi lisää haasteita ja pääsi mukaan Vividus-tiimiin. Sitä voi pitää sängyntekijöiden mestarien liigana. Vividus on Hästensin hienoin sänkymalli, ja sen valmistamisen taitaa kymmenkunta käsityöläistä. Yhden Vividuksen valmistamiseen kuluu 300–400 työtuntia. Eikä Vividusta osteta noin vain, sillä ensin tarvitaan huomattavan suuri sänkybudjetti ja sen jälkeen on vielä jonotettava.
”Vividusta tehdessä on oltava tarkka ja rauhallinen. Pidän siitä, että saan todella keskittyä yksityiskohtiin”, David kertoo. ”Meillä on tosi hyvä tiimi. Meidän ei välttämättä tarvitse edes puhua, kun tiedämme, mitä pitää tehdä.”
Jan-Erik Leander on kolmenkymmenen vuoden kokemuksellaan talon käsityömestari ja toinen Hästensin hienoimman sänkymallin, Vividuksen, suunnittelijoista.
Vividus-tiimiä vetää Jan-Erik Leander, toinen Vividuksen luojista. Sängyn kehittämiseen meni kolme vuotta, ja se on täynnä hienoja yksityiskohtia. Rungossa ei esimerkiksi ole naulan naulaa, vaan liitokset on tehty puutapeilla samaan tapaan kuin vanhoissa puulaivoissa. Alaosan jousitus taas muistuttaa vanhoja sohvia, sillä jouset ovat solmittu toisiinsa käsin.
Moni kuvittelee, ettei sängyn alimmaisella osalla ole juuri merkitystä, mutta se ei pidä paikkaansa. ”Jokainen Hästensin vuode on punnittu kokonaisuus. Siksi emme halua, että niitä sekoitellaan niin, että joku ottaisi vaikka Marangan pohjan ja Vividuksen yläosan”, Jan-Erik Leander selittää.
Vividus numero yksi, alkuperäinen prototyyppi, on nyt Jan-Erikin kotona.
Sellainenkin kone kuin hevosenjouhi-köyden avaaja on olemassa! Koneeseen syötetään köyttä ja toisesta päästä tulee ulos pöyheää ja kiharaista jouhta.
Hästens-tehtaalla mikään ei ole mahdotonta
Petauspatjaosastolla levitetään hevosenjouhia vanukerroksen päälle. Monessa paikkaa tehtaalla lattia näyttää vähän siltä, kuin siellä olisi trimmattu partoja. Jouhta tosiaan käytetään paljon!
Seinustalla on telineessä suuria puukehikoita, joihin tuttu siniruudullinen kangas pingotetaan ennen ompelua – muitakin värejä ja kuoseja toki on, mutta neljä viidestä valitsee silti siniset ruudut.
Kauniita, ruudullisia unia
Vakiokokojen lisäksi vuoteita saa erikoiskokoisina. Maksimi on neljä metriä kanttiinsa. Joku sellaisenkin saattaa tarvita. Zyrafete Sylaj on ollut töissä yläkerrassa sijaitsevassa ompelimossa vuodesta 2003. Hän pitää erikoisprojekteista. ”Kerran eräs asiakas tilasi ovaalin muotoisen Vividuksen. Verhoiluun ei ollut valmista mallia, vaan minun piti miettiä, miten sen voisi toteuttaa. Nyt tiedän, että sekin onnistuu. Ovaalin sängyn jälkeen en usko, että on mitään, mitä emme osaisi täällä tehdä.”
Myös Zyrafete kuuluu todelliseen Hästens-perheeseen. Hänen isänsä, miehensä, siskonsa ja siskon mies käyvät Hästensillä töissä. ”Kuljemme vuoroviikoin kunkin autolla töihin, ja istumme tauoillakin yleensä yhdessä. Minusta se on mukavaa! Olen tullut lapsena Ruotsiin Kosovosta, ja siellä perhe on todella tärkeä.” Pakko kysyä, onko Zyrafeten kotona Hästens-vuode? On: Proferia!
Hästensin logossa on hevonen muistona ajasta, jolloin yrityksen tärkein tuote olivat satulat. Hästensillä on ollut kuninkaallisen hovihankkijan titteli vuodesta 1957.
Hyvä uni, parempi päivä
Ruokailutilaan johtavan portaikon seinältä saliin katselee parrakas herra siniruutuisissa taulukehyksissä. Hän on Pehr Adolf Janson, joka perusti perheyrityksen vuonna 1852. Janson oli satulaseppä, joka valmisti satuloiden ohella myös vuoteita.
Perustajan pojanpoika David Janson alkoi tuumailla, kuinka pärjää yritys, joka on perustanut toimintansa siihen, että kaikki kulkevat hevosilla. Hän nimittäin tajusi auton keksimisen mullistavan liikkumisen ja päätteli, että olisi viisainta panostaa firman toiseen tuotantohaaraan: nukkumiseen. Satuloiden tekemisestä luovuttiin vuonna 1917, mutta Hästensin logoon jäi hevonen.
Koko sänky samaa sarjaa
Nykyisenlaiseksi kansainväliseksi brändiksi Hästens kasvoi nykyisen toimitusjohtajan, perustajan pojanpojantyttärenpojan Jan Ryden aikana.
”Hästens oli ensimmäinen sänkyvalmistaja, joka alkoi todella myydä ihmisille hyvää unta”, sanoo Matti Jokitalo.
Nykyisin Hästens on siirtynyt unesta askeleen eteenpäin. Firman uuden katalogin kannessa lukee Wake up world, herätys maailma. Lause tarkoittaa, että vain kun nukkuu kunnolla, voi myös olla täysin hereillä.
”Hyvällä unella on niin iso merkitys. Jos joku sanoo nukkuvansa hyvin missä hyvänsä, ei ole vielä koskaan nukkunut oikein hyvin!
Tilaa Vepsäläinen Sisustamo -uutiskirje
Haluatko lisää sisustusvinkkejä omaan kotiisi ja kuulla huonekalu-uutuuksista ensimmäisten joukossa? Tutustu Vepsäläisen sisustusmedia Sisustamoon ja tilaa uutiskirje!
Löydät Vepsäläinen Sisustamosta paljon luettavaa ja katsottavaa: oivaltavia ideoita kotisi sisustamiseen, ratkaisuja huonekalujen valintaan liittyviin pulmiin sekä sisustusmaailman kiinnostavimpia trendejä ja uutuuksia.