Muuramen luoja Pirkko Stenros: ”Pysäytän viivan, ennen kuin se lähtee kiemurtamaan”
Ajatus muunneltavista kalusteista syntyi lapsiperheen arjen pyörityksessä ja teki Muuramesta kaikkien tunteman brändin. Samalla Muuramen modulaariset kalusteet uudistivat suomalaisten käsityksen monikäyttöisistä huonekaluista. Oli siis kotimaisen muotoilun onni, että sisustusarkkitehti ja ”rouva Muurame” Pirkko Stenrosin ura sai alkunsa epäonnisesta myöhästymisestä.
Tutustu Muuramen tuotteisiin
Jotenkin on sopivaa, että sisustusarkkitehti Pirkko Stenrosin (s. 1928) ensimmäiset muistot liittyvät puuhun.
Parivuotiaana Stenros pääsi isänsä ja tämän veljien puusepäntehtaaseen siksi aikaa, kun äidillä oli muita asioita. Isän silmän välttäessä hän laskeutui toimistosta pari kerrosta alaspäin koneistusosastolle, jonka lattia oli höylälastujen peittämä. Siellä pieni Pirkko istui ihanien kiharaisten lastujen keskellä, kunnes joku sedistä tuli ja palautti karkurin yläkertaan.
Myöhemmin hän viihtyi tehtaalla leikkimässä laudanpätkillä ja puupalikoilla. Elettiin aikaa, jolloin legoja ei ollut vielä keksitty.
Muuramen suosikkituotteet
Muutama vuosikymmen myöhemmin höyläkiharoihin ihastuneesta tytöstä kasvoi nainen, joka uudisti suomalaista kalustesuunnittelua. Nappi, Neppari, Mup, Moduli, Ikoni ja muut Muuramen tuotteet ovat nykyään niin tuttuja, että on oikeastaan vaikea muistaa, miten mullistava ajatus modulaarisuus aikanaan oli.
Moduulit ovat kuin sisustuksen legopalikoita, joita voi yhdistellä toisiinsa loputtomasti. Kun laatikoston päälle laittaa hoitotason, siitä tulee vauvan hoitopöytä. Vauvan kasvaessa hoitotasosta saa tuolin, ja laatikoston seuraksi voi hankkia kaapin ja pöytälevyn ja koota niistä kirjoituspöydän – tai vaikkapa seinän kokoisen säilytyskalusteen.
Muuramen kalusteita on vuosien varrella valmistettu monenvärisinä, mutta monelle tutuin ja rakkain Muurame-kaluste on kuitenkin klassinen valkoinen. Eleettömät tuotteet sopivat kauniisti paitsi toisiinsa myös muihin suomalaisten rakastamiin moderneihin design-klassikoihin, kuten tässä Tuplamodulin, L-tason ja Vitran DSW-tuolin yhdistelmässä. Tiesitkö, että Milla-pinnasängystä saa tehtyä pienen sohvan?
Kahdeksan puuseppää ja muuan Pirkko
Tarvittiin onnekas sattuma, että Pirkko Stenros päätyi suunnittelemaan sisustuksia ja kalusteita.
Opettajat kannustivat taitavaa piirtäjää pyrkimään Ateneumin piirustuslinjalle, mutta matka oli katketa alkuunsa. Kun Pirkko, tuolloin vielä sukunimeltään Vaara, saapui Helsinkiin, hän sai kuulla myöhästyneensä Taideakatemian pääsykokeista päivällä.
Hän oli jo lähdössä takaisin kotiin Muurameen, kun Taideakatemian opettaja kysyi, saisiko vilkaista mukana olleita, rullalle käärittyjä näytetöitä. Ne nähtyään opettaja tuumi, että jos et sittenkään menisi takaisin ”sinne metsään” vaan kerroksen alaspäin Ateneumin iltakoulun jonoon. Kun Pirkko Stenrosin vuoro tuli, tarjolla oli enää kaksi paikkaa: kirjansidontaa tai puutöitä. Puusepän tyttärelle valinta oli helppo.
”Ryhmässä oli kahdeksan jo koulutettua puuseppää ja minä. Ajattelin, että vihdoin pääsen käsiksi koneisiin. Mutta osastonjohtaja sanoi, ettei koneisiin. Ettei vain tapahtuisi mitään vahinkoa. Silloin puusepät tulivat avukseni ja lupasivat auttaa vahtimalla minua ja koneitaan”, Stenros kertoo.
Vuosi puutyöverstaalla oli hieno ja koneet tulivat tutuiksi. Ajatukset Taideakatemiasta jäivät, ja Pirkko Stenros pyrki ja pääsi Taideteolliseen korkeakouluun lukemaan sisustusarkkitehdiksi.
Pirkko Stenrosin suunnittelemat tuotteet ovat täynnä käytännöllisiä, arjessa testattuja oivalluksia: jatkettavan Jolla-sängyn voi varustaa lisälaidoin ja pehmustein.
Parhaat ideat syntyivät lapsiperheen arjen pyörityksessä
Uransa alkuaikoina Pirkko Stenros työskenteli viitisen vuotta Artekilla sisustussuunnittelijana. Perheen kasvaminen oli sysäys niille kalusteille, joista Veljekset Vaara Oy:n perintöä jatkava Muurame nykyään tunnetaan.
Ensimmäinen virallinen Muurame-kaluste, Moduli-Kaksonen, syntyi vuonna 1954 omaan tarpeeseen. Pirkko Stenros piirsi laatikoston lastensänkyjen väliin hillitsemään tyynysotaa ja säilyttämään iltasatukirjat. Hän päätti jättää laatikoista vetimet pois, sillä niihin saattaisi takertua juostessa. Ilmeestäkin tuli ilman vetimiä rauhallisempi. Kaikille tuttu korkeampi versio, Kolmonen, syntyi lasten toiveesta.
”Asuimme Helsingin Maunulassa kaksiossa. Ikkunan alla kulki aura-auto, joka on pienestä lapsesta maailman jännittävin asia. Koska ikkuna oli lapsille liian korkealla, viisivuotiaani kysyi, enkö voisi keksiä jotain, että nähtäisiin ne autot.”
Toimiva työpiste
Muuramen suosittujen sänkyjen esiversio taas oli esikoiselle rakennettu vauvansänky, jonka Pirkko Stenros suunnitteli yksinkertaisesti siksi, ettei sopivaa löytynyt valmiina. Sänky piti nimittäin saada helposti ”lipilapiin”, auton katolle ja mukaan maalle mummilaan. Seuraavissa versioissa sänky sai vielä lisää ominaisuuksia, muun muassa liikkuvan pohjan ja poistettavat laidat.
Kolmen lapsen mukana syntyi myös joukko lastensänkyjä, jotka muuntuvat tarpeen mukaan ja säästävät tilaa. Jolla-säätösänky kasvaa pituutta, Jungmanni-sängystä saa kerrossängyn, ja Vierasvara-varavuode piiloutuu päiväksi vuoteen alle. Muuramen vuoteet tunnetaan muunneltavuuden lisäksi turvallisuudesta. Sekin syntyi arjen kautta, sillä jokaisessa yksityiskohdassa ja ratkaisussa testaajina olivat Stenrosin perheen lapset.
”Turvallisuus on niin tärkeä asia. Keskimmäinen lapseni yritti kaikkensa, jotta saisi sänkynsä rikki, mutta ei saanut. Kun lasten sänkyihin tulivat EU-direktiivit, Muuramen tuotteita ei tarvinnut muuttaa. Kaikki vaatimukset täytettiin jo”, Stenros sanoo.
Muuramen tuotevalikoima kasvaa ja päivittyy, mutta alkuperäinen tyyli kantaa. Uusinta Muuramea edustaa Slimmi-tuoteperheen parisänky.
Vaikka mitä on tekemättä!
Nykyään professori Pirkko Stenros tunnetaan ennen muuta Muuramen kalusteista, mutta hän on myös suunnitellut sisustuksen kymmeniin suomalaisiin rakennuksiin. Monet suurista hankkeista, kuten Turun virastotalo ja Amer-yhtymän pääkonttori, syntyivät yhteistyönä puolison, arkkitehti Helmer Stenrosin kanssa.
1980-luvun Stenrosien koti ja työtila ovat sijainneet Kulosaaressa, yhdessä toteutetussa avarassa kodissa, joka on hiukan kuin Muuramen showroom. Vuosien aikana kertyneet piirustukset, lehdet ja kirjat piiloutuvat siististi valkoisten ja mustien ovirivistöjen taakse. Työpöydät ovat Muuramea, samoin ruokailuryhmä ja aika moni muukin kaluste.
Tuorein niistä on nokkela Santtu, joka on tarpeesta riippuen joko pöytä tai tuoli. Sen voi asettaa lattialle miten päin tahansa, jolloin jokainen pikkulapsesta aikuiseen löytää siitä oikean istumakorkeuden. Kaluste tuli tuotantoon vuonna 2017, mutta idea syntyi jo vuosia sitten, kun tuolille nimensä antanut ”Santtu”, Stenrosien nykyään 15-vuotias lapsenlapsi, oli pieni.
Pirkko Stenros ottaa työpöydältään A4-arkin, jossa on eräänlainen ajatuskartta. Se esittää Muurameen liittyviä ideoita. Kuvion keskeltä ehkä kymmenesosa on ympyröity neonpunaisella tussilla. Siinä ovat toteutuneet ideat. Vaikka mitä on tekemättä.
Vaikka perheyrityksen johdossa toimiva Stenrosien nuorin lapsi Jan osallistuu myös suunnitteluun, on Pirkko Stenros kuitenkin edelleen Rouva Muurame.
”Kontrolli on kova”, naurahtaa puoliso Helmer Stenros.
Pirkko Stenrosin suunnittelemista moduuleista saa rakennettua lukemattomia erilaisia ja myös eri värisiä yhdistelmiä. Löydät Vepsäläisen verkkokaupasta monia valmiita Muurame-kokonaisuuksia, mutta jos etsit jotakin muuta sisustusammattilaisemme auttavat sinua hankkimaan mieleisesi kalusteen. Kaikkiaan valittavia osia on lähes tuhat!
Ei turhaa viivaakaan
Mutta kysytään vielä, miten syntyi Muuramen muotokieli. Miten kalusteista tuli niin suoraviivaisia?
Tavallaan Pirkko Stenros on isänsä jäljillä. Kun tämä oli nuori, huonekalukaupoissa oli tarjolla lähinnä kokonaisia kalustoja: biedermeieria, rokokoota ja vastaavaa. Yksittäiset huonekalut oli teetettävä puusepällä tai tehtävä itse.
Pirkko Stenrosin isä ja tämän veli olivat kouluttaneet Lahdessa puuseppiä ja päättivät alkaa tehdä sänkyjä, pöytiä ja tuoleja pieninä sarjoina. Malleista oli riisuttu ylimääräiset kukerrukset, jotta ne olisivat mahdollisimman edullisia. Sodan jälkeen nuorten perheiden tarve sopivista yksittäisistä kalusteista vain lisääntyi.
Isän esimerkki ja sotaa seurannut niukkuus olivat omiaan opettamaan taloudellisuutta, mutta tyyli hioutui opintojen myötä.
”Opiskeluaikana tuli pelkistyksen oppi. Älä tee turhaa tuotetta, älä turhaa viivaakaan. Opettajat olivat siihen aikaan ehdottomia vaatimuksissaan.”
Yksi opettajista oli pelkistyksen mestari Kaj Franck. Kun Pirkko Stenros vuonna 1993 palkittiin entisen opettajansa nimeä kantavalla palkinnolla, perusteluissa mainittiin hänen tehneen ”kaj franckit” huonekaluille. Se tuntui parhaalta mahdolliselta tunnustukselta.
Eikä tyyli ole horjunut – ei edes silloin, kun Stenros on suunnitellut huonekalujen lisäksi keskiaikaisten kirkkojen sisustuksia tai korumalliston.
”Pysäytän viivan, ennen kuin se lähtee kiemurtamaan.”
Tutustumme Vepsäläisen suosikkisuunnittelija-juttusarjassa sykähdyttäviin suunnittelijoihin ikonisten designklassikoiden ja makeimpien uutuuksien taustalla. Pirkko Stenrosin suunnittelemat ajattomat Muurame-kalusteet löydät Vepsäläisen myymälöistä ja verkkokaupasta. Autamme myymälöissämme suunnittelemaan Muurame-kokonaisuuden juuri sinun tarpeisiisi.